Ikimuistoinen itsenäisyysjuhla 7.12.2017

Helsingin Pikku Huopalahden ala-asteen koulun ikimuistoisen ihana itsenäisyyspäivän juhla vietettiin kunniakkaasti koulullamme Suomen satavuotisjuhlapäivän jälkeisenä päivänä 7.12.2017. Illalla kello 18 alkaneessa juhlassa oli lämmin ja arvokas tunnelma - sekä koulu että koko Suomi voi olla näistä pienistä peruskoululaisistaan syystä ylpeä!

Koulun vanhempainyhdistys oli järjestänyt koulun ruokasaliin omaa tarjoiluaan puoli tuntia ennen varsinaisen juhlan alkua. Ilmassa väreili uteliasta odotusta, kun yleisöä alkoi valua sisään kauniisti valaistuun kouluumme. Sisään astuja joutui varmasti hieraisemaan silmiään muutaman kerran astuttuaan avaraan ja valoisaan eteisaulaan, jonne oli hiljattain ilmestynyt kutsuvia, ilmaa puhdistavia viherkasveja ja monenmoisia talvisia, juhlan henkeen kauniisti sopivia - lähinnä sinivalkoisia - koristeita.

Itse juhla alkoi arvokkaasti, kun Suomen lippu saateltiin airueiden avulla sisään juhlasaliin. Lipun paikalleen asettamisen jälkeen oppilaat ja yleisö jäivät seisomaan ja yhdessä laulettiin Maamme-laulu, jonka sanat oli heijastettu seinälle. Opettaja, pianistimme Asta Matilainen toimi ansiokkaasti koko juhlan säestäjänä.

Rehtori Juha Hirvonen kiinnitti juhlapuheessaan huomiota meille suomalaisille pitkään tärkeinä olleisiin asioihin, joiden uskon olevan tärkeitä myös koulumme maahanmuuttajataustaisille perheille - riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat Suomessa asuneet tai mistä päin maailmaa he tänne ovat saapuneet. Näitä asioita ovat ehdottomasti olleet demokratia ja yleinen yhteiskuntarauha, kansalaisten tasa-arvo ja maksuttoman peruskoulun kautta mahdollistuva jokaisen oikeus oppia. Miten on, kantasuomalainen, osaatko yhä olla ylpeä näistä asioista ja edistää niitä, vai haluatko niitä tarkoituksellisesti horjuttaa?

Lasten esittämä juhlaohjelma sai ainakin itselleni kyyneleet nousemaan silmiin. Oivallammekohan riittävän kirkkaasti, että nämä lapset, tulevaisuuden suomalaisen yhteiskunnan ja samalla koko maailman kansalaiset, jatkavat jo ihan pian sen maailman kehittämistä, jonka olemme (näkökulmasta riippuen) heille lahjoittamassa tai sysäämässä. Mikä tulee olemaan meidän aikamme aikuisten perintö heille?

Juhlaohjelma oli monipuolinen, hauska ja liikuttava. Ohjelma alkoi 5B -luokan Suomen kansallistunnusten esittelyllä. Sen jälkeen koulun molemmat ensimmäiset luokat esittivät aikamatkan vanhanaikaiseen suomalaiseen koululuokkaan, jonka rinnalla näyttäytyi nykyperuskoulun vastaava luokka. Kontrasti näiden kahden esimerkin välillä oli havainnollinen ja hauska. Esityksensä lopuksi oppilaat lauloivat Aleksis Kiven sanoittaman ja Aapo Similän säveltämän "Laulu oravasta".

Kolmas A esitti yleisölle ottamiaan valokuvia, joiden innoittajina olivat toimineet Suomen taiteen kultakauden klassikkomaalaukset: mukana oli Niin Hugo Simbergiä kuin Helene Schjerfbeckiäkin. Sen jälkeen kolmas B esitti ratkiriemukkaan tapahtuman saunan lauteilta. Esityksessä maamme eri puolilta tulleet suomalaiset kuten pohjalainen, karjalainen ja lappalainen ottivat toisistaan mittaa siinä, kuka kesti parhaiten saunan löylyjä. Saunatontun lisäksi saunassa vieraili myös turisteja kameroineen. Saunassa tapahtunutta sanailua sopi kuunnella.

Tässä välissä laulettiin yhdessä Suomen leijonasta.

Seuraavaksi nähtiin kuudennen A:n fiktiivisiä animaatiotarinoita Suomen tasavallan presidenteistä. Tarinoissa seikkailivat niin Risto Ryti, Carl Gustaf Mannerheim, Kyösti Kallio, Martti Ahtisaari, Mauno Koivisto kuin Tarja Halonenkin. Presidentit pelasivat koripalloa ja eräs heistä joutui jopa sairaalaan. Animaatioiden jälkeen koulumme neljäsluokkalaiset esittivät Helsingin kaupungin pormestarin itsenäisyysvastaanotolla tanssitut juhlatanssit Kehruuvalssi sekä Folkjammar.

Koko juhlan lopuksi lavalla nähtiin vielä koulun valinnaisen draamakurssin oppilaiden esittämä, toimittaja Jukka Ukkolan runo "Suomi on", joka on julkaistu Suomen Kuvalehden juhlanumerossa kuluvana vuonna. Kaikki sujui kommelluksitta.

Runoesityksen jälkeen Suomen lippu poistui salista airueiden saattelemana.

Kiitos kaikesta, ihanat oppilaat, esimerkilliset opettajat ja koko iloinen juhlaväki! Kyllä meidän kelpaa...

Vanhahtavaan tyyliin muistiin merkitsi

Minna-Kristiina Linkala
Koulun toinen suomi toisena kielenä (S2) -opettaja

Ilmiöpäivät - Suomi100

Tänä syksynä jaoimme ilmiöviikon ilmiöpäiviin. Ilmiöpäivät olivat keskiviikkona 8.11., maanantaina ja tiistaina 13.-14.11. ja keskiviikkona sekä torstaina 22.-23.11. Ilmiöpäivien aiheena oli tietenkin Suomi100-teema.

Opettajat jakoivat oppilaat kahteen eri ryhmään. 1.-,2.- ja 6.-luokkalaiset olivat yksi ryhmä ja 3.-, 4.- ja 5.-luokkalaiset toinen ryhmä. Molemmissa ryhmissä oppilaat ensiksi tarkastelivat ja suunnittelivat omaa oppimista ja ilmiöpäivien toteutumista omassa luokassaan. Kuitenkin joinakin ilmiöpäivinä oppilaat olivat jaettuna sekaryhmiin eri luokka-asteiden kesken.

Oma mielenkiinnon kohde oli tänä vuonna vielä enemmän vaikuttavana tekijänä ilmiöpäivien oppimiseen. Oppilaita kiinnostivat monet suomalaiset asiat, tapahtumat tai kohteet. 6-luokkalaiset suunnittelivat ja pitivät työpajoja 1.- ja 2.-luokkalaisille.

6B:n työpajoissa luettiin suomalaisia satuja, leikittiin,  tehtiin keppinukkeja ja

dramatisoitiin satuja. Kuvassa Eeli lukee satua ja Toivo ohjaa pienten dramatisointia.

6A:n pajoissa tutkittiin Suomen historiaa muistipelien, tietokilpailujen ja

Suomen eläin- ja kasvilajien kautta. Kuvassa Sanni ohjaa kasvi- ja eläintehtävää.

Valmistavat luokat tutustuivat  ilmiöviikolla ryhmissä itse valitsemaansa Suomen luonnossa elävään eläimeen. Valituiksi tulivat joutsen, sinitiainen, kettu ja jänis. Oppilaat haastattelivat myös koulun aikuisia ja oppilaita näihin eläimiin liittyen. Tätä aihetta tulemme jatkamaan vielä tutustumalla muutamiin perinteisiin eläinsatuihin joita oppilaat saavat sitten esittää toisilleen. Tässä muutamia kuvia Seurasaaren retkeltämme. Siellä näimme mm. sinisorsia, joutsenia, erilaisia tiaisia, variksia, harakoita, kanahaukan sekä oravia. Myös tuli saatiin syttymään märillä puilla.

3.-, 4.- ja 5.-luokkalaiset valitsivat eri teemoja oman mielenkiinnon mukaan. Jokainen oppilas pääsi kahteen eri pajaan. Oppilailla oli valittavana eri pajoja: perinnekäsityöt ja -askartelut, aikajana, tarinapaja, perinneleikit ja tanssit, kuvataide, valokuvaus ja haastattelu.  

Perinnekäsityöt ja -askartelut

Oppilaat tutustuivat pajassa perinteisiin käsityötekniikoihin. Tarkastelun kohteena oli oppilaiden kiinnostuksen mukaan erityisesti talvi- ja jatkosodan jälkeisen ajan materiaalit ja tekniikat. Oppilaat valmistivat esimerkiksi kaisloista ja oljista himmeleitä ja muita olkikoristeita sekä villalangasta erilaisia lankahahmoja mm. lankatonttuja.

Aikajana

Suomi 100 teeman mukaisesti tutustuimme Suomen itsenäisyyden ajan historiaan v.1917-2017. Teimme aikajanaa ja laitoimme sen koulun käytävälle. Valtiolliset tapahtumat ja presidentit huomioitiin erityisesti. Myös yhteiskuntaan ja urheiluun liittyvät tapahtumat kiinnostivat oppilaita. Oppilaat etsivat tietoa netistä Suomifinlandia100 sivuilta.

Perinneleikit ja -tanssit

Oppilaat tutustuivat pareittain yhteen tai kahteen perinneleikkiin ja opettivat sen muille. Opettelimme muun muassa väriä, peiliä, kattopalloa, poliisia ja rosvoa, mustekalaa jne. Lisäksi yhtenä tanssina tutustuimme tikkuristiin. 

Tarinapaja

Tarinatyöpajassa tutkittiin Suomen lähihistoriaa ja suomalaisia tarinoita. Jokainen oppilas työsti oman tarinansa valitsemallaan tavalla

Kuvataide

Kuvataidepajassa tutkittiin suomalaisuutta kuvataiteen keinoin. Oppilaat olivat valinneet itselleen aihepiirit, joista keskusteltiin yhdessä luokan kanssa. Tämän jälkeen kuva-aineistoa ryhdyttiin keräämään internetistä, sekä kirjastosta lainatuista kirjoista. Kuvia piirrettiin, maalattiin sekä työstettiin kolmiulotteisiksi muovailuvahan sekä saven avulla.

Valokuvauspaja

Valokuva-työpajassa tutustuttiin valokuvauksen ja valokuvan historiaan, miten valokuvia tehtiin ennen ja miten valokuvia tehdään tänään. Oppilaat pohtivat miten voivat valokuvan avulla tutkia valitsemaansa ilmiötä. Valokuvia haettiin netistä tai otettiin itse. 

Mediapaja

Mediapajassa harjoittelimme tiedon hankintaa haastatteluilla.Oppilaat haastattelivat mm. iltapäiväkerhon ohjaaja Leenaa, koulumummo-Sirkkaa ja palvelutalo Wilhelmiinan iäkkäitä asukkaita. Tietoa saatiin koulunkäynnistä haastateltujen lapsuudessa ja nuoruudessa, samoin leikeistä, huvituksista, lempiruuista, joulunviettotavoista ja paljon muusta. Sen jälkeen jokainen oppilas esitteli haastattelemansa henkilön muulle ryhmälle.