Helsingin Pikku Huopalahden ala-asteen koulun ikimuistoisen ihana itsenäisyyspäivän juhla vietettiin kunniakkaasti koulullamme Suomen satavuotisjuhlapäivän jälkeisenä päivänä 7.12.2017. Illalla kello 18 alkaneessa juhlassa oli lämmin ja arvokas tunnelma - sekä koulu että koko Suomi voi olla näistä pienistä peruskoululaisistaan syystä ylpeä!
Koulun vanhempainyhdistys oli järjestänyt koulun ruokasaliin omaa tarjoiluaan puoli tuntia ennen varsinaisen juhlan alkua. Ilmassa väreili uteliasta odotusta, kun yleisöä alkoi valua sisään kauniisti valaistuun kouluumme. Sisään astuja joutui varmasti hieraisemaan silmiään muutaman kerran astuttuaan avaraan ja valoisaan eteisaulaan, jonne oli hiljattain ilmestynyt kutsuvia, ilmaa puhdistavia viherkasveja ja monenmoisia talvisia, juhlan henkeen kauniisti sopivia - lähinnä sinivalkoisia - koristeita.
Itse juhla alkoi arvokkaasti, kun Suomen lippu saateltiin airueiden avulla sisään juhlasaliin. Lipun paikalleen asettamisen jälkeen oppilaat ja yleisö jäivät seisomaan ja yhdessä laulettiin Maamme-laulu, jonka sanat oli heijastettu seinälle. Opettaja, pianistimme Asta Matilainen toimi ansiokkaasti koko juhlan säestäjänä.
Rehtori Juha Hirvonen kiinnitti juhlapuheessaan huomiota meille suomalaisille pitkään tärkeinä olleisiin asioihin, joiden uskon olevan tärkeitä myös koulumme maahanmuuttajataustaisille perheille - riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat Suomessa asuneet tai mistä päin maailmaa he tänne ovat saapuneet. Näitä asioita ovat ehdottomasti olleet demokratia ja yleinen yhteiskuntarauha, kansalaisten tasa-arvo ja maksuttoman peruskoulun kautta mahdollistuva jokaisen oikeus oppia. Miten on, kantasuomalainen, osaatko yhä olla ylpeä näistä asioista ja edistää niitä, vai haluatko niitä tarkoituksellisesti horjuttaa?
Lasten esittämä juhlaohjelma sai ainakin itselleni kyyneleet nousemaan silmiin. Oivallammekohan riittävän kirkkaasti, että nämä lapset, tulevaisuuden suomalaisen yhteiskunnan ja samalla koko maailman kansalaiset, jatkavat jo ihan pian sen maailman kehittämistä, jonka olemme (näkökulmasta riippuen) heille lahjoittamassa tai sysäämässä. Mikä tulee olemaan meidän aikamme aikuisten perintö heille?
Juhlaohjelma oli monipuolinen, hauska ja liikuttava. Ohjelma alkoi 5B -luokan Suomen kansallistunnusten esittelyllä. Sen jälkeen koulun molemmat ensimmäiset luokat esittivät aikamatkan vanhanaikaiseen suomalaiseen koululuokkaan, jonka rinnalla näyttäytyi nykyperuskoulun vastaava luokka. Kontrasti näiden kahden esimerkin välillä oli havainnollinen ja hauska. Esityksensä lopuksi oppilaat lauloivat Aleksis Kiven sanoittaman ja Aapo Similän säveltämän "Laulu oravasta".
Kolmas A esitti yleisölle ottamiaan valokuvia, joiden innoittajina olivat toimineet Suomen taiteen kultakauden klassikkomaalaukset: mukana oli Niin Hugo Simbergiä kuin Helene Schjerfbeckiäkin. Sen jälkeen kolmas B esitti ratkiriemukkaan tapahtuman saunan lauteilta. Esityksessä maamme eri puolilta tulleet suomalaiset kuten pohjalainen, karjalainen ja lappalainen ottivat toisistaan mittaa siinä, kuka kesti parhaiten saunan löylyjä. Saunatontun lisäksi saunassa vieraili myös turisteja kameroineen. Saunassa tapahtunutta sanailua sopi kuunnella.
Tässä välissä laulettiin yhdessä Suomen leijonasta.
Seuraavaksi nähtiin kuudennen A:n fiktiivisiä animaatiotarinoita Suomen tasavallan presidenteistä. Tarinoissa seikkailivat niin Risto Ryti, Carl Gustaf Mannerheim, Kyösti Kallio, Martti Ahtisaari, Mauno Koivisto kuin Tarja Halonenkin. Presidentit pelasivat koripalloa ja eräs heistä joutui jopa sairaalaan. Animaatioiden jälkeen koulumme neljäsluokkalaiset esittivät Helsingin kaupungin pormestarin itsenäisyysvastaanotolla tanssitut juhlatanssit Kehruuvalssi sekä Folkjammar.
Koko juhlan lopuksi lavalla nähtiin vielä koulun valinnaisen draamakurssin oppilaiden esittämä, toimittaja Jukka Ukkolan runo "Suomi on", joka on julkaistu Suomen Kuvalehden juhlanumerossa kuluvana vuonna. Kaikki sujui kommelluksitta.
Runoesityksen jälkeen Suomen lippu poistui salista airueiden saattelemana.
Kiitos kaikesta, ihanat oppilaat, esimerkilliset opettajat ja koko iloinen juhlaväki! Kyllä meidän kelpaa...
Vanhahtavaan tyyliin muistiin merkitsi
Minna-Kristiina Linkala
Koulun toinen suomi toisena kielenä (S2) -opettaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.